Ruoŧa monarkiija ja gonagasbearaš
Ruoŧŧa lea vuođđolágalaš monarkiija, mii mearkkaša ahte stáhtaoaivámučča geatnegasvuođat leat regulerejuvvon vuođđolága mielde. Monárka lea ii- politihkalaš stáhtaoaivámužžan čohkkejeaddji ovddasteaddji Ruŧŧii ja riikii symbolan.
Ruoŧas lea leamaš oktoráđđenvuohki boatka haga 900-logu rájes. Dát eambbogo duhát jagi historjjálaš ja kultuvrralaš árbi lea erenoamáš máilmmis. Vaikko stáhtaoaivámučča rolla lea rievdan servodatovdáneami mielde, de goitge ovddasta monarkiija joatkevašvuođa ja árbevieru, ja dasa lea lassi mearkkašupmi máilmmis mii jođánit rievdá. 1973 rájes lea Gonagaslaš Majestehta Kong Carl XVI Gustaf leamaš oaivámuš Ruoŧas.
Gonagas doaibmá iežas čuolas sániin “Ruŧŧii – áiggil”.
Gonagasbearaš
Gonagasbearrašii gullaba gonagas ja dronnet, gonagasbára golbma máná oktan eallinguimmiiguin ja gávcci mánáidmáná.
Gonagas Carl XVI Gustaf riegádii Haga šloahtas 1946:s nuoramussan viđa mánás. 1976:s náitalii Gonagas Miss Silvia Sommerlathiin, riegádan 1943:s, gii náittosdilis šattai Ruoŧa dronnegiin.
Ruvdnoprinseassa Victoria (riegádan 1977:s) lea náitalan prinsa Danieliin, riegádan 1973:s. Báras leat guokte máná: Prinseassa Estelle, riegádan 2012:s, ja prinsa Oscar, riegádan 2016:s. Bearaš orru Haga šloahtas Solnas, gos gonagas maiddai orui muhtun áiggi iežas mánnávuođas.
Prinsa Carl Philipas, riegádan 1979:s, leat golbma máná iežas eamidiin prinseassa Sofiain, riegádan 1984:s: Prinsa Alexander, riegádan 2016:s, prinsa Gabriel, riegádan 2017:s ja prinsa Julian, riegádan 2021:s. Bearaš orru Kunglas. Djurgårdenis Stockholmmas.
Prinseassa Madeleine, riegádan 1982:s, orru olgoriikkas iežas isidiin Mr Christopher O'Neill, riegádan 1974:s. Báras leat golbma máná: Prinsa Leonore, riegádan 2014:s, prinsa Nicholas, riegádan 2015:s ja prinseassa Adrienne, riegádan 2018:s.
Gonagas ja ruvdnoprinseassa, oktan dronnegiin ja prinsa Danielain, leat ruoŧa deháleamos ovddasteaddjit sihke riikkas ja eará riikkaid ektui. Prinsa Carl Philip ja prinseassa Sofia ja prinseassa Madeleine barget váldonjuolggaduslaččat ideála vuođđudusaiguin ja aktivitehtaiguin maid leat vuođđudan ja/dahje maidda sis lea beroštupmi. Dasa lassin čađahit sii gonagasa ovddas vissis almmolaš geatnegasvuođaid.
Vuoigatvuohta ruvdnui
Čuovvoleapmi mearriduvvo árbeskihkalašvuođa mielde, mii lea oassi Ruoŧa njealji konstitušuvnnas. 1979:s rievdadii Ruoŧa parlameanta árbeskihkalašvuođa nu ahte monárkka boarráseamos mánná, beroškeahttá sohkabealis, árbe ruvnno. Rievdadusat mielddisbukte maiddai ahte dálá gonagasa maŋisboahttit, ja eaige eará ovssiin Bernadotte- bearrašis, leat árbenvuoigatvuohta Ruoŧa ruvdnui. Ráiddu vuosttamuš ruvdnui lea ruvdnoprinseassas Victoria ja dasto de prinseassa Estelle.
Stáhtaoaivámučča geatnegasvuođat
Go gonagas lea stáhtaoaivámuš, de leat sus vuosttažettiin stáhtalaš seremoniijalaš ja ovddasteaddji geatnegasvuođat ja son sáhttá hábmet iežas geatnegasvuođa doaimmaid daid rájiid siskkobealde maid ráđđehus lea mearridan.
Gonagasa geatnegasvuođaide gullet:
- rahpat riikačoahkkima Riikabeaivvi sárdnideaddji ávžžuhusa mielde. Dábálaččat dat dáhpáhuvvá juohke jagi čakčamánus ja dat čalmmustahttá riikabeaivvi bargojagi álggaheami. Seremoniija dollojuvvo riikabeaivvi dievasčoahkkinsálas, gos gonagas maiddai sárdnida riikkabeaivvi miellahtuide.
- jođihit stáhtaráđi čoahkkimiid Šloahtas. Molsun dáhpáhuvvágo ođđa ráđđehus álgá. Dollojit jámmat diehtojuohkinčoahkkimat addin dihte stáhtaráđđái vejolašvuođa dieđihit stáhtaoaivámužžii ja ruvnno árbbolaččaide ráđđehusa politihka birra. Riegádemiin Gonagasviesus gohčču gonagas maiddai ráđđehusa čoahkkái almmuhit máná nama ja tihttela.
- jođihit Olgoriikalávdegotti, orgána olgoriikkapolitihkalaš árvvoštallamiidda gaskkal ráđđehusa ja Parlameantta. Lávdegoddi deaivvada Šloahtas.
- čađahit stáhtagálledemiid. Gonagas ovddasta Ruoŧa sihke go bohtet stáhtagálledeamit ja maiddai olgoriikka gálledemiin. Stáhtagálledeamit huksejit oktavuođaid riikkaid gaskkas ja lasihit lonohallama iešguđetge surggiin. Dat plánejuvvojit ovttas ráđđehusain, erenoamážit Olgoriikadepartemeanttain, ja čalmmustahttet ahte leat buorit oktavuođat ovdáneami riikkaid gaskkas.
- Gonagasa lusa bohtet aitto boahtti olgoriikkalaš ambassadevrrat máŋgga geardde jagis allaáiggálaš vuostáiváldimiidda. Árbevirolaš seremoniijas mátkkošta ambassadevrra čájálmasvovnnain Šlohttii, deaivan dihte stáhtaoaivámučča allaáiggálaš vuostáiváldimis. Internationála geavadaga mielde lea easka dallego boahtti ambassadevrra lea addán fápmudusreivve doalloriikka stáhtaoaivámužžii ahte son formálalaččat sáhttá doaibmagoahtit riikkas.
Guovtteoaivilvuohta ruoŧa beroštumiin
Gonagas bargá ovddidit ruoŧa beroštumiid ja sus lea viiddis ovddasteaddji prográmma Ruoŧas. Plánemiidda leat vuođđun sihke iežas álgagat ja go leat ollu jearut oassálastit iešguđet lágan servodatsurggiid iešguđet lágan lágidemiide. Eará gonagasbearraša miellahtut dorjot aktiivvalaččat gonagasa stáhtaoaivámuš rollas. Dat almmolaš prográmmaaktivitehtat dáhpáhuvvet ollu iešguđet lágan surggiin:
- olgoriikalaš oktavuođat eará riikkaid ovddasteddjiiguin
- sisriikkalaš oktavuođat báikkálaš, regionála ja nationála eiseválddiiguin ja organisašuvnnaid ovddasteddjiiguin
- oktavuođat ruoŧa ealáhusdoaimmaiguin
- riikka suodjalusain
- luonddu- ja birasdiehtagiin, dutkamiin ja kultuvrrain
- gonagaslaš vuođđudusaid ruhtaaddimiid bokte
Gonagaslaš kulturárbi
Stáhtaoaivámučča doibmii gullá maiddai dahkat gonagaslaš šloahtaid ja daid gullevaš eanaguovlluid olámuddui olbmuide, ja hálddašit, dikšut ja čájehit ovdan daid viiddis stáhtalaš dávvirčoakkáldagaid. Lassin daid 10 šlohttii mas leat árvosaš čoakkáldagat mat jahkásaččat čájehuvvojit máŋga miljovnna gussiide, hálddaša ja dikšu King storepark- ja vuovdeguovlluid Stockholmmas ja dan lagas birrasis.
Almmolaš ovddasteampi
Juohke jagi bovde gonagasbearaš du iešguđetlágán ovddasteaddjemállásiidda Šlohttii. Guossit ovddastit almmolaš Ruoŧa ja olbmot geaid gonagasbearaš lea deaivvan iežaset mátkkiin riikkas. Ealáhuseallima, dieđalašvuođa, falástallama, kultuvrra ja media ovddasteaddjit bovdejuvvojit maiddai.
Árbbolaččaid rolla ruvdnui
Ruvdnoprinseassa boahtá dattege leat riikastivrejeaddji dallego gonagassii ii heive ollašuhttit iežas stáhtaoaivámuš geatnegasvuođaid, ovdamearkka dihtego son mátkkošta olgoriikii ávdin dahje váttis olámuddui báikái. Ruvdnoprinseassa ráhkkana iežas ruvdnoárbbolaš rollii máŋgga ládje ja ovttasbargá gonagasain oažžut ipmárdusa ja dieđuid nationála ja internationála gažaldagaid birra. Lassin iežas prográmmaaktivitehtaide oassálastá son maiddai olgoriikalávdegottis ja ráđiin, ja stáhtameanuin nugo boahtti stáhtagalledemiide, riikabeivviid ja nationálaávvudandoaluid rahpamiidda. Ovttas prinsa Danielain čađaha ruvdnoprinseassa maiddai almmolaš olgoriikagalledemiid, mat čađahuvvojit ovttasráđiid ráđđehusain.
Gonagasbearraša áŋgiruššan ja suddjen
Lassin stáhtalaš seremoniijalaš ja ovddasteaddji bargguide vuođđolága mielde, de gonagasbearaš iešguđet ládje áŋgiruššá dárbbašlaš servodatgažaldagaide. Áŋgiruššan ja suddjen ovddida organisašuvnnaid, servviid ja ásahusaid barggu.
M.G. Gonagas Carl XVI Gustaf
DÁLKKÁDAT, BIRAS JA LUONDU
Gonagas berošta hui ládje dálkkádat- ja birasgažaldagain ja sus lea viiddis gealbu goappaš surggiin. 1988 rájes lea gonagas leamašan ovdaolmmoš ruoŧa World Wildlife Fund, WWF organisašuvnnas. Ollu Gonagasa prográmmačuoggáin daid maŋemuš jagiid guoskkahit ruoŧa eanandoalu ja vuovdedoalu ja guolástangažaldagaid. Dás lea ovdamearkka dihte sáhka ruoŧa biepmu ovdáneamis mas bajilčála lea “dállodoalus gáffalii”. Gonagas berošta maiddai hui ollu gažaldagain mat gullet ruoŧa vuovddi ja vuovdedoaimmahaga vejolašvuođain nuppástuhttit eambbo ceavzilis bioekonomalaš ja fossiilakeahtes servodahkii, gažaldagaid hárrái ovdamearkka dihte nugo bioboaldámuš ja ceavzilis viessohuksen.
ISKKÁRLIHKADUS JA NUORRA JOĐIHANGODDI
Gonagas lea mánnávuođa rájes oassálastán iešguđetlágán iskkáriin sihke Ruoŧas ja olgoriikkas. Gonagas lea gudneovdaolmmoš iskkáriidda ja 1977 rájes World Scout Foundation gudneovdaolmmoš. Gonagasa 60- jagi beaivvis vuođđuduvvui gonagas Carl XVI Gustafs Fundraising Foundation Young Leadership, dainna mihttuin ahte galgá ovddidit nuorra olbmuid jođihanoahpu man vuođđun leat árvvut mat ovdanbuktojuvvojit Iskkárlihkadusas. Dat dahkko stipeanddaid juohkimiid bokte ánssášeaddji nuorra jođiheddjiide geat váldet viidásetoahpu, doarjja iskkárlihkadusa jođihanoahpahussii, ja doarjut nuorra olbmuid ovdáneami ja oahpahusa ealáhuseallima jođiheamis, almmolaš suorggis ja ideála organisašuvnnain.
TEKNOLOGIIJA JA INDUSTRIIJALAŠ OVDÁNEAPMI
Gonagas lea máŋga jagi jođihan delegašuvdnamátkkiid, dakkár dovddus namain nugo Royal Technology Missions, man doaimmahaRoyal Swedish Royal Technology Missions. Inšenevraallaskuvla, intensiivaossodat. Delegašuvdnamátkkiid mihttu lea studeret teknologalaš ja industriijalaš gealbbu ovttas dutkama, industriija ja almmolaš eiseválddiid ovddasteddjiiguin ja arvvosmahttit daid surggiid ovttasbarggu.
M.G. Dronnet Silvia
WORLD CHILDHOOD VUOĐĐUDUS
1999:s válddii Dronnet initiatiivva vuođđudit World Childhood Foundation:a. Vuođđudus, mas dronnet leat gudnepresideanta ja mas maiddai prinseassa Madeleine lea aktiivvalaš, ovddida buoret dilálašvuođa hearkkes mánáide ja mánáide geain lea riska vásihit veahkaválddálašvuođa dahje seksuálalaš veagalváldima. Vuođđudus lea jagiid mielde dorjon badjel 1000 prošeavtta ollu riikkain.
GLOBÁLALAŠ MÁNÁIDFORUMA
2009:s álggahii gonagasbearaš Global Child Foruma. Vuođđudus lea foruma mainna ealáhuseallimii lasiha gealbbu mánáid vuoigatvuođaid birra ja doarju fitnodagaid ovttaiduhttit daid oaidnoguovlluid iežaset doaimmaide beaktilis reaidduid bokte.
SILVIAHEMMET
Dronnega álggaheami vuođul vuođđuduvvui Silviahemmet Foundation 1996:s. Dronnet lea stivrajođiheaddji. Silviahemmet vuođđudus ovddida dutkama ja oahpu, ja ovttasbarggus Sophiahemmet Universitehtain ja Karolinska Instituhtta čađahuvvo oahpahus veahkehálddašeddjiid, buohccidivššáriid, ergoterapevttaid, fysioterapevttaid ja doaktáriid váste demeansafuolahusas. Silviahemmet sertifisere maiddai ollislaš fuolahusovttadagaid demeansafuolahusas.
RÁVVEN- VUOĐĐUDUS
1994:s vuođđudii Dronnet Mentor International Foundationa, mii bargá addit nuorra olbmuide iešluohttámuša ja fámu ovdánit rávvema bokte. Višuvdna lea máilbmi gos nuorra olbmot sáhttet bajásšaddat ja ovdánit dearvvašlaččat ja gárrenmirkkuid haga. Badjel 100 000 nuora Ruoŧas lea oassálastan Rávvenprográmmii. Lassin ahte dat gávdno Ruoŧas, de Rávven gávdno Duiskkas, Englánddas, Litauenis, Latvias, USA:s ja Dánmárkkus. Dasa lassin doaibma Mentor Arabia regionála koordináhtorin aktivitehtaide 22 arábalaš riikkain. Dronnet lea presideanta Mentor International Foundationis ja gudnemiellahttu Mentor Swedenis.
G.A.R. Ruvdnoprinseassa Victoria
ON:a CEAVZILVUOĐA ULBMIL
Ođđajagimánus 2016:s nammadii dalá ON:a generálačálli Ban Ki-moon ruvdnoprinseassa leat okta dain ON:a ceavzilvuođamihttu 17 ambassadevrrain 2030 agenda vuolde. Sustainable Development Goals Advocacy Group ambassadevrraid bargu lea ovddidit ON:a globála mihtuid iešguđetge vugiid mielde. Ruvdnoprinseassa lea dál alumniambassadevra ja joatká vuosttažettiin bargat čáhce- ja dearvvašvuođačuolmmaiguin.
MÁNÁT JA NUORAT
Ruvdnoprinseassas lea stuora áŋgiruššan mánáide ja nuoraide. Maŋŋel ruvdnoprinseassa heajaid 2010:s vuođđudeigga ruvdnoprinseassa ja prinsa Daniel ruvdnoprinseassabáravuođđudusa, mii bargá veahkehit Ruoŧa mánáid ja nuoraid hehtteme olggušteami ja ovddidit buori dearvvašvuođa.
Ruvdnoprinseassa Victoria's Fund álggahuvvui 1997:s ja dan mihttu lea dahkat vejolažžan mánáide ja nuoraide geain leat heajos doaibmanávccat ja/dahje bistevaš buozanvuođat oažžut aktiivvalaš astoáiggi.
INTERNATIONÁLA RÁFIBARGU
Ruvdnoprinseassa Victoria lea erenoamážit searvan gažaldagaide mat gullet kriisa- ja konfliktagieđahallamiidda, veahkkebargguide ja internationála ráfiovddideaddji aktivitehtaide. Son lea máŋgii oassálastán iešguđetlágán ON doaluin.
G.A.R. Prinsa Daniel
Dearvvašvuohta
Prinsa Danielas lea nana fokus dearvvašvuođačuolmmaide, son áŋgiruššá donašuvnna gažaldagaid rájes gitta leat Prince Daniel's Race and Sports Day vuolggaheaddjin, mii jahkásaččat lágiduvvo oaččuhan dihte nuoraid lihkadit ja vai sidjiide šaddá dát falástallan geasuheaddjin. Prinsa Daniel lea gudneovdaolmmoš Váibmo - Geahpesvuođđudusa stivrras ja lea addán nama prinsa Daniela dutkanstipendii nuorra dutkiide geain leat attáldagat.
Geasset 2016:s almmuhii prinsa Daniel ruvdnoprinseassabára Initiative Generation Pep ovttas ruoŧa fitnodagaiguin, vuođđudusaiguin ja ideála organisašuvnnaiguin. Dan višuvdna lea ahte buot Ruoŧa mánát ja nuorat galget oažžut vejolašvuođa ja dáhtu eallit aktiivvalaš ja dearvvašlaš eallima. Generasjon Pep bargá lávdadit gealbbu, inspireret ja doarjut mánáid ja nuoraid, ja váhnemiid ja eará ollesolbmuid mánáid lagažis.
Entreprenevravuohta
Prinsa Daniel lea maiddai fárus entreprenevravuođačuolmmain ja bargá ovddidit entreprenevravuođa nuorra olbmuide. Prinsa gálleda jahkásaččat SM nuorra entreprenevravuođa ja lea miellahttu National Board of Young Enterprises.
Prince Daniels Fellowship- prošeakta ja fitnodatálggahanprográmma almmuhuvvui 2013:s. Prošeakta lea guhkesáiggi ovttasbargu gaskkal prinsa Daniela ja Kungl:a. Kunstakademiet, IVA, mas Prinsa ovttas fitnodatálggaheddjiiguin ja fitnodatjođiheddjiiguin galledit Ruoŧa joatkkaskuvllaid, universitehtaid ja allaskuvllaid movttiidahttin dihte nuoraid oažžut entreprenevravuhtii.