Kuninkaanlinna

Tukholman kuninkaanlinna. Valokuvat: Norberg Design AB/ Dick Norberg.
Tukholman kuninkaanlinna on Euroopan suurimpia ja elävimpiä linnoja.

Sen historialliset miljööt heijastelevat niin eurooppalaista kuin ruotsalaista taidetta ja kulttuuria keskiajalta aina nykypäivään. Italialaista barokkityyliä edustava linna valmistui 1754.

Vanha linna  


Tukholman vanhimman - nyt hävinneen - kuninkaanlinnan syntyhistoria on varsin pitkä. Tätä »Tre Kronor« -nimistä linnaa alettiin rakentaa 1100-luvun loppupuolelta tai 1200-luvun alkupuolelta peräisin olleen keskustornin ympärille.
Museo Tre Kronor. Valokuvat: The Royal Court/Alexis Daflos.
Kustaa Vaasa, Ruotsin kansallisvaltion perustaja, vahvisti vanhan linnan muureja sen puolustusta silmällä pitäen. Hänen poikansa, Juhana III, oli enemmän kiinnostunut rakennustaiteen esteettisestä puolesta ja antoi tälle keskiaikaiselle rakennukselle komean renessanssiasun.
 
1600-luvulla linnaa laajennettiin mm. Ruotsin suurvaltakauden kasvavan hallinnon tarpeita varten.
Don Quijote-sali, Juhlahuoneistoa. Valokuvat: The Royal Court/Håkan Lind.

Uusi linna rekennetaan


Kun nykyistä kuninkaanlinnaa alettiin rakentaa, aloitettiin rakennustyöt uusimalla vanhan linnan pohjoinen osa kokonaan. Kaarle XI antoi arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman tehtäväksi suunnitella nämä työt. Tessin halusi luoda mahtavan palatsin, joka olisi Ruotsin yksinvaltaisen hallitsijan arvon mukainen.

Linnan uusi osa rakennettiin vuosina 1692-1695. Myös ylimmän kerroksen - nykyisen juhlahuoneiston - sisustustyöt aloitettiin samanaikaisesti. Toukokuun 7. päivänä 1697 syttyi kuitenkin tuhoisa tulipalo, joka hävitti vanhan linnan kokonaan. Vain uusittu pohjoinen rakennus voitiin pelastaa.

Tessin otti sen lähtökohdaksi laatiessaan ehdotuksen uudeksi kuninkaalliseksi 13 linnaksi. Ensimmäiset pohjapiirustukset vahvistettiin jo kesäkuun 21. päivänä samana vuonna.

Vastoinkäymisten vuodet

 
Tessinin tehtäväksi tuli myös johtaa linnan uudistustöitä, jotka välittömästi pantiin alkuun. Rakennustoiminta
oli aluksi erittäin intensiivistä mutta hidastui sitten varo jen puut teessa. Kaarle XII:n sodankäynti nieli nopeasti
kaikki i nieli kaikki käytettävissä olevat varat. Työt oli keskeytettävä kokonaan noin v. 1710.

Tessin ennätti kuitenkin juuri ennen kuolemaansa v. 1728 todeta, että rakennustyöt jälleen lähtivät alkuun. Tämän mahdollisti valtakunnan säätyjen päätös erityisen veron perimisestä tarkoitusta varten.

Pilarisali, Bernadotte-huoneisto. Valokuvat: The Royal Court/Alexis Daflos.

Työt jatkuvat


Nicodemus Tessinin tehtävät linnanraken nustoiminnan taiteellisena ja hallinnollisena johtajana siirtyivät hänen
pojalleen Carl Gustaf Tessinille. Töiden varsinaisena joh tajana toimi kuitenkin arkkitehti Carl Hårleman, joka varsin tarkkaan seurasi alku peräisiä rakennussunnitelmia. Ennen kaikkea hän antoi oman aikansa tyylin, rokokoon, kuvastua linnan asuinhuoneistojen sisustuksesta.
 
Vasta v. 1754 silloinen kuningaspari Aadolf Fredrik ja Lovisa Ulrika saattoi jättää tilapäisen residenssinsä Ritariholmalla ja muuttaa uuteen linnaan asumaan, alempaan linnan molemmista suurista huoneistoista, nykyiseen Bernadotte-huoneistoon. Heidän poikansa Kustaa (III), Kaarle (XIII) ja Fredrik Adolf saivat myös vähitellen omat huoneistot itäisestä ja läntisestä linnansiivestä. Linnan sisustus valmistui noin v. 1770.
Kaarle XI:n galleria. Valokuvat:: The Royal Court/Alexis Daflos.

Ajankohtainen edustus  


Tukholman lin nassa kävijöille tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia tutustua Ruotsin taide- ja kulttuurihistoriaan.
Linnanmuse ossa, joka sijaitsee pohjoisen linnanosan kellarikerroksessa, on linnan vanhinta keskiaikaista historiaa valaisevia muistoja.
 
Suur val takauden pyrkimykset kuvastuvat sen sijaan linnan komean edustavista julkisivuista ja portaikoista, samoin myös muutamista juhlahuoneiston paraatihuoneista. Rokokoon värikylläinen eleganssi ja kustavilaisen kauden klassisismi ovat dominoivasti vaikuttaneet linnan muiden sisustusten suunnitteluun. Myös 1800-luvulle tyypil lisistä sisustusideoista on säilynyt hyviä esimerkkejä.

Tukholman linna toimii vielä nytkin Ruotsin kuninkaan residenssinä ja kuninkaallisten edustustilaisuuksien ympäristönä. Linnan suuria huoneistoja käytetään valtiovierailuihin ja audiensseihin sekä virallisia
vastaanottoja ja juhlia varten. Nämä suuret juhlavat huoneistot ovat miltei ympäri vuoden myös yleisön nähtävissä.

Aarrekammio, Eerik XIV:s regaalit. Valokuvat: The Royal Court/Alexis Daflos.

Avoin linna


Linnan eteläisen ja itäisen osan kauniissa kellariholveissa sijaitsevat Aarrekammio ja Kuninkaallinen varuskamari. Ne kuvastavat mielenkiintoisella tavalla Ruotsin kuningasvallan historiaa. Aarrekammiossa säilytetään valtakunnan regaaleja ja arvokkaimpia arvomerkkejä. Varuskamarissa on erittäin suuri Ruotsin kuninkaiden poliittista asemaa ja edustustehtäviä kuvastava esinekokoelma - Kustaa Vaasasta Bernadotten kuningassukuun asti.

Sekä Aarrekammion että Varuskamarin kokoelmat ja näiden kokoelmien esittelytapa ovat kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkeatasoisia.

Roomalaisia rintakuvia, Kustaa III:n antiikkimuseo. Valokuvat: The Royal Court/Alexis Daflos.
Linnan koillisessa siivessä on vielä yksi huomattava nähtävyys: Kustaa III:n antiikkimuseo, joka perustettiin v. 1792 ja avattiin kaksi vuotta myöhemmin. Se kuuluu siis Euroopan vanhimpiin julkisiin museoihin.

Tukholman linna on samalla sekä elävä kuninkaallinen edustushuoneisto että kulttuurihistoriallinen nähtävyys, johon yleisöllä on tilaisuus tutustua. Tämä antaa Tuk holman linnalle ainutlaatuisen aseman Euroopan kuninkaallisten linnojen joukossa.