Gripsholmin linna

Gripsholm Castle. Photo: Norberg Design AB/Dick Norberg.
Mälaren-järven saarella kauniissa Mariefredin pikkukaupungissa noin 70 km Tukholmasta sijaitsee yksi Ruotsin maineikkaimmista linnoista – Gripsholmin linna.
 
Rakennus pitää sisällään ainutlaatuisen kokoelman huonekaluja ja taidetta neljän vuosituhannen ajalta. Linnan nähtävyyksiin kuuluu myös yksi Euroopan parhaiten säilyneistä 1700-luvun teattereista.  

Gripsholmin linna on kansainvälisestikin tunnettu arvokkaasta muotokuvakokoelmastaan – Ruotsin valtion muotokuvakokoelma – joka sisältää merkkihenkilöiden muotokuvia aina Kustaa Vaasan ajoilta meidän päiviimme saakka.  

The Swedish national collection of portraits at Gripsholm. King Carl Gustaf.  Photo: Nationalmuseum.
Linnan sisätiloja pääsee ihailemaan kesäkuukausina omatoimisesti tai opastetuilla kierroksilla. Ryhmävarauksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Lisätietoja yllä olevasta valikosta.
 

Historia


Gripsholmin linna on nimetty Bo Jonsson Gripin mukaan, joka oli Ruotsin keskiajan yksi suurimmista hahmoista. Hän rakennutti alueelle ensimmäisen linnakkeen 1300-luvun loppupuolella.

Linnake lahjoitettiin myöhäiskeskiajalla Pacis Mariaeen (Mariefred) perustetulle kartusiaaniluostarille.  
Uskonpuhdistuksen yhteydessä luostari otettiin valtion omistukseen, ja vuonna 1537 linnaa alettiin rakentaa rakennusmestari Henkrik von Köllenin johdolla.  

Linna rakennettiin Kustaa Vaasan aloitteesta osana uutta kansallista puolustusjärjestelmää. Samalla linnasta tehtiin renessanssiruhtinas Kustaa Vaasan edustusasunto. Suuri valtionsali maalattuine kattoineen sekä kokovartalomuotokuvat Kustaa Vaasasta ja muista hänen aikansa eurooppalaisista hallitsijoista kuvastavat hyvin Gripsholmin alkuperäistä miljöötä.

Gripsholm Castle. Copperplate, Erik Dahlberg's "Suecia antiqua et hodierna". Original: The National Library of Sweden, The Royal Library.
Linnan kuuluisin 1500-luvun huone on Kaarle-herttuan kamari. Se on Ruotsin yksi parhaiten säilyneitä sisätiloja 1500-luvulta.

Ruotsin suurvalta-ajalla Gripsholmia hallitsivat leskikuningattaret Maria Eleonoora ja Hedvig Eleonoora. Myöhempi teetätti huomattavia korjaustöitä ja lisärakennuksia, mm. Kuningattaren siipirakennuksen.

Kustaa III:n ajalla 1700-luvun loppupuolella linna koki uuden loistokauden. Linna varustettiin tuolloin loisteliaalla teatterilla, joka sijoitettiin yhteen linnan pyöreistä renessanssitorneista. Teatteri on yksi Euroopan parhaiten säilyneitä 1700-luvun teattereita. Samoihin aikoihin valmistui myös Kustaa III:n pyöreä salonki, josta tuli Kustaa Vaasan valtionsalia vastaava.

Pyöreää salonkia koristavat Kustaa III:n ja muiden hänen aikansa hallitsijoiden muotokuvat.

Gustav III's castle theatre at Gripsholm. Photo: Nationalmuseum.
1800-luvulla Gripsholm herätti vahvoja kansallisia tuntemuksia ja linnaa alettiin pitää kansallismonumenttina. Historiallisesti erityisen arvokkaat huonekalut ja taideteokset siirrettiin kuninkaallisista linnoista Gripsholmiin vahvistamaan linnan kansallista leimaa.
 

Ruotsin valtion muotokuvakokoelma


Linna on kansainvälisesti tunnettu ainutlaatuisesta muotokuvakokoelmastaan – Ruotsin valtion muotokuvakokoelma – joka sisältää merkkihenkilöiden muotokuvia aina Kustaa Vaasan ajoilta meidän päiviimme saakka.

Joka vuosi Gripsholm-yhdistys maalauttaa kunniamuotokuvia ruotsalaisista merkkihenkilöistä Gripsholmin linnan kokoelmaan.
 

Linnan puutarha


Puiston historia alkaa jo 1500-luvulta, ja puutarhaa on muokattu jokaisella vuosisadalla.

1500-luvulla perustettiin linnan länsilaidalle yrttitarha. Yrttitarhassa sijaitsi puutarhamaja. Vuonna 1581 puutarhaan rakennettiin tornin muotoinen huvimaja.

Gripsholm Castle park and gardens seen from above. Photo: The Royal Court/Bergslagsbild.
Kaarle IX:n aikana (1604–1611) puutarhataide ja arvattavasti myös Gripsholmin puutarha kehittyi suunnitelmallisempaan suuntaan. Kaarle IX mainitsee eräässä kirjeessään nauttivansa Gripsholmin puutarhassa kuljeskelusta.

Carl Hårleman laati vuoden 1730 paikkeilla ehdotuksen uudesta rokokootyylisestä puutarhasta. Uuden puutarhan ympärille rakennettiin peltipäällysteinen tiilimuuri.

Statue of Hebe in Gripsholm Palace Park. Photo: The Royal Court.
Kustaa III (1771–1792) antoi purkaa muurin Hårlemanin suunnitteleman puutarhan ympäriltä ja teki alueesta puiston. Yksittäiset lehmukset saaren länsipuolella saattavat olla peräisin tältä ajalta ja ovat luultavasti jäännös paikalla aikanaan olleesta puistokujasta.

1800-luvulla saaren puutarhaa muokattiin uuteen uskoon. Kävelyreitit muotoiltiin ja rakennettiin ajan romanttisen hengen mukaisiksi.

Vuonna 1897 istutettiin peurapuistoon "suuri" hedelmäpuutarha alkujaan peltomaalle.  Puutarhaan istutettiin alun perin 3 600 puuta. Kyseessä oli aikanaan Ruotsin suurin hedelmäviljelys.

Toisen maailmansodan aikana puutarhasta saatiin vuosittain 80-100 tonnia omenoita. Viimeinen suuri omenavuosi oli 1970–71. Sen jälkeen viljelyksiä ei enää pidetty kannattavina, joten ne lopetettiin.

The Greenhouse in Gripsholm Palace Park. Photo: The Royal Court.
Vuosisadan loppupuolella linnan läheisyyteen rakennettiin myös kasvihuone. Nykyinen kasvihuone on rekonstruoitu 1800-luvun lopun kasvihuoneesta.

Saaren istutukset ovat pääasiassa jäänteitä 1800-luvun huomattavista puistoistutuksista.
Puisto luo linnalle lehtevän suojan ja houkuttelee nauttimaan kävelyhetkistä.

Kukkapenkkejä ja kukkasommitelmia voi ihastella linnan ympärillä.  Länsipuolella on pieni yrttitarha. Se perustettiin vuonna 1993 kartusiaaniluostari Pacis Mariaen muistoksi.

Linnassa myytävän omenamehun ainekset saadaan hedelmäpuutarhasta, jossa kasvaa noin 250 hedelmäpuuta.

A fallow deer. Photo: Pressens Bild.

Gripsholmin peurapuisto


Gripsholmin peurapuisto on luonnonsuojelualuetta. Se on ollut 1600-luvulta lähtien Gripsholmin kuninkaankarjatalolle kuuluvaa laidunmaata.

Kuningas Kaarle XV perusti peurapuiston 1860-luvulla kävelypuistoksi ja eläintarhaksi.
 
Nykyään luonnonsuojelualue on noin sadan kuusipeuran laidunmaata. Puisto on suosittu ulkoilualue sekä paikallisten asukkaiden että Gripsholmin linnassa vierailevien keskuudessa.

Alueella on jälkiä vanhoista kulttuurimaisemista, kuten muinainen linnake, hautausmaa, valurautainen ritarimerkki sekä vanhoja kävelyteitä ja jäänteitä vanhoista rakennuksista.  Puisto ulottuu noin 60 hehtaarin alueelle.