Huvud

Drottningholmin linna

Drottningholm Palace. Photo: Norberg Design AB/Dick Norberg.
Tee retki Drottningholmiin ja tutustu kansainvälisesti arvokkaaseen historialliseen miljööseen.  

Drottningholmin linna kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Se on Ruotsin parhaiten säilynyt 1600-luvulla rakennettu kuninkaallinen linna ja edustaa samalla koko Euroopan sen ajan kuninkaallista arkkitehtuuria. Eksoottinen Kiinalainen paviljonki, linnan teatteri ja mahtava puisto muodostavat ainutlaatuisen linnakokonaisuuden.

The Chinese Pavilion. Photo: The Royal Court/Alexis Daflos.
Ruotsin nykyinen kuningasperhe on asunut linnassa vuodesta 1981. Eteläpuolen huoneet on varattu kuningasperheen jäsenille. Linna ja sen puisto ovat silti ympäri vuoden suurimmilta osin avoinna kävijöille.

Lisätietoja aukioloajoista, opastetuista kierroksista, ryhmävarauksista jne. yllä olevasta valikosta.

Historia


Nimi Drottningholm on peräisin 1500-luvun loppupuolelta, jolloin Juhana III rakennutti alkuperäisen linnarakennuksen puolisolleen kuningatar Katariina Jagellonicalle. 1500-luvulla rakennettu linna paloi perustuksiaan myöten 30. joulukuuta 1661. Aikaisemmin samana vuonna leskikuningatar Hedvig Eleonoora oli ostanut sen.

Tuhoisan palon jälkeen kuningatar aloitti linnan uudelleenrakennustyöt arkkitehti Nikodemus Tessin vanhemman toimiessa suunnittelijana. Nykyistä linnaa alettiin rakentaa vuonna 1662. Nicodemus Tessin vanhempi suunnitteli koko joukon sisätiloja, joita pidetään Ruotsin varhaisbarokin hienoimpina edustajina. Näihin kuuluvat monumentaaliset portaat, Ehrenstrahlin salonki unohtamatta tietenkään Hedvig Eleonooran paraatimakuukamaria.

Drottningholm Palace. Copperplate, Erik Dahlberg's "Suecia antiqua et hodierna". Original: The National Library of Sweden, The Royal Library.
Linnan viereen luotiin myös ylellinen ranskalainen barokkipuisto, joka on säilynyt huomattavilta osin meidän päiviimme saakka. Puiston patsaat ovat pohjoiseurooppalaisen renessanssin suurimman kuvanveistäjän, Adrian de Vriesin, kädenjälkeä.  

Tessin vanhemman kuoltua vuonna 1682 hänen poikansa Nicodemus Tessin nuorempi otti harteilleen vastuun suuren rakennustyön loppuun saattamisesta. Tätä kautta edustaa mm. Kaarle XI:n galleria.

Kuningatarten linna


Drottningholmista kehkeytyi kuninkaallisten naisten linna. Vuonna 1744 linna lahjoitettiin häälahjana Preussin prinsessalle Lovisa Ulrikalle, kun hänet vihittiin Ruotsin kruununperillisen Adolf Fredrikin kanssa. Lovisa Ulrikan aika Drottningholmissa muodostui kulttuurin kulta-ajaksi. Linna sisustettiin siroon ranskalaiseen rokokootyyliin. Lovisa Ulrikan vihreä sali on tästä loistava esimerkki.
Queen Lovisa Ulrica's State Bedchamber at Drottningholm. Photo: The Royal Court/Alexis Daflos.
Drottningholmissa tapasivat monet sen ajan huomattavimmista tiedemiehistä. Carl von Linné toimi linnassa tehden tieteellistä työtä kuninkaallisen luontokokoelman parissa. Upea muistomerkki tältä ajalta on Lovisa Ulrikan kirjasto. Samalta aikakaudelta on myös linnan kuuluisa teatteri.

Vuonna 1777 linna siirtyi Ruotsin valtion omistukseen ja linnaa ryhtyi asuttamaan Kustaa III.  Hänen aikanaan rakennettiin englantilaisten esikuvien innoittamana suuri romanttinen luonnonpuisto, joka yhä vieläkin ympäröi barokkilinnaa ja ranskalaista puutarhaa.

Adrian De Vries sculptures at the museum at Drottningholm. Photo: The Royal Court/Alexis Daflos.
IVanhassa 1700-luvun rakuunatallissa Drottningholms Wärdshusin vieressä on esillä hollantilaisen kuvanveistäjän, Adriaen de Vriesin (1556–1626), ainutlaatuinen patsaskokoelma.

1600-luvun alkupuolelta olevat pronssipatsaat tuotiin Ruotsiin sotasaaliina ja sijoitettiin lopulta Drottningholmin puistoon. Nykyään puiston patsaat on korvattu moderneilla pronssisilla valujäljennöksillä ja alkuperäiset on koottu Museum de Vriesiin. Museossa on esillä maailman suurin kokoelma Adrian de Vriesin teoksia. Museo on auki etukäteen varattaessa.

Kiinalainen paviljonki


Kiinalainen paviljonki luo erikoisen idyllin Drottningholmin mahtavaan maisemapuistoon. Kuningas Adolf Fredrik yllätti kuningatar Lovisa Ulrikan hänen syntymäpäivänään vuonna 1753 rakennuttamalla pienen kiinalaisen paviljongin Drottningholmin puistoon. Se oli arvostettu syntymäpäivälahja, sillä kiinalaistyyli oli villinnyt koko sen ajan Euroopan.
Interior at the Chinese Pavilion. Photo: The Royal Court/Alexis Daflos.
Puurakennus korvattiin 1760-luvulla kestävämmällä rakennuksella, joka tarjoaa nykyään yhden parhaista esimerkeistä Euroopan kiinalaistyylisestä rokokoosisustuksesta. Loistava esimerkki tästä on keltainen huone, jossa suurille seinäpinnoille on upotettu kiinalaisia lakkatöitä. Lakkatyöt kiehtoivat eurooppalaisia eniten, sillä vastaavaa käsityötä ei ollut Euroopassa.

Drottningholmin siirtyessä Ruotsin valtion omistukseen Kiinalaisen paviljongin kokoelmat inventoitiin. Pääosa inventaarissa kuvailluista esineistä on yhä alkuperäisillä paikoillaan. Paviljonki kuuluukin aidoimpiin esimerkkeihin Euroopan 1700-luvun kiinalaistyylistä.

Kiinalainen paviljonki on touko-kesäkuussa avoinna vierailijoille joka päivä. Opastetut kierrokset sisältyvät pääsymaksuun ja tekevät käynnistä erityisen antoisan.

Linnan puisto


Vanhin puutarha luotiin kuningatar Hedvig Eleonooran toimesta 1600-luvun loppupuolella linna-arkkitehtien Tessin vanhemman ja hänen poikansa Tessin nuoremman toimiessa suunnittelijoina. Tätä puiston osaa kutsutaan barokkipuutarhaksi ja se sijaitsee aivan linnan vieressä nelirivisten lehmuskujien reunustamana. Arkkitehtien innoitteena ja esikuvana olivat Ranskassa juuri tuolloin rakennetut linnapuutarhat, joiden lähtökohtana olivat täsmälliset muodot ja symmetrisyys.  Barokkipuutarha päästettiin ränsistymään 1800-luvulla, mutta restauroitiin entiseen loistoonsa 1950–60-luvulla kuningas Kustaa VI Aadolfin toimesta.

Puutarhan keskellä on Herkules-suihkukaivo, jota koristaa kuvanveistäjä Adriaen de Vriesin pronssiset teokset. Kaikki puiston pronssipatsaat ovat de Vriesin kädenjälkeä. Ne tulivat Ruotsiin sotasaaliina Prahasta vuonna 1648 ja Tanskan Fredriksborgista vuonna 1659.

View over the Palace and Palace Park. Photo: The Royal Court.
1700-luvun puolivälissä luotiin Kiinalaista paviljonkia ympäröivä puutarha. Näihin aikoihin täsmällisyydestä alettiin siirtyä kohti luonnollisempaa puutarhaihannetta. Kuningatar Lovisa Ulrika otti vaikutteita uusista tuulista ja antoi Kiinalaisen paviljongin arkkitehdin, Carl Fredrik Adelkrantzin, istuttaa kastanjakujat paviljongin ympärille näköalateiksi ympäröivään maisemaan.

Kustaa III:n ottaessa Drottningholmin haltuunsa vuonna 1777 oli hänen toiveenaan luoda uuden englantilaisen puistoihanteen mukainen luonnollinen maisemapuisto.

Fredrik Magnus Piper, joka oli opiskellut paikan päällä Englannissa, sai vuonna 1780 tehtäväkseen luoda uuden puutarhan barokkipuutarhan pohjoispuolelle. Englantilainen puutarha koostuu kahdesta lammesta kanavineen, saarekkeineen ja kauniine siltoineen, laajoista nurmialueista sekä puiden reunustamista kujista ja metsiköistä. Kävelyteitä kiertää ympäri puistoa.

The Palace Park on the seaside. Photo: The Royal Court.
Useassa kohtaa puistoa on kopioita antiikkisista marmoripatsaista, jotka Kustaa III alun perin osti Italianmatkallaan 1783–84. Ne oli suunniteltu kauniiksi yllätyksiksi vehreyden keskelle ja pitkien näkymien päätepisteiksi.

Barokkipuutarhan eteläpuolella Mälaren-järvelle päin sijaitsee 1800-luvulla muotonsa saanut Kungsängen (kuninkaanniitty) pienine kanavineen.  Oskar II antoi istuttaa Kungsängeniin 30. lokakuuta 1881 tammipuut kullekin perheenjäsenelleen. Kustaa VI Aadolf seurasi perinnettä vuonna 1973 ja Kaarle XVI Kustaa vuonna 1996.

Maailmanperintö


Drottningholm on hyvin säilynyt linna-alue 1600- ja 1700-luvuilta. Kiinalainen paviljonki ja ainutlaatuinen linnan teatteri tekevät alueesta erityisen arvokkaita. Teatterin katsomo on säilynyt muuttumattomana sen valmistumisesta vuonna 1766.

Vuonna 1991 Drottningholm pääsi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon, johon on koottu maailman ihmiskunnalle merkittävimpiä kohteita. Maailmanperintökomitean perustelut:

"Drottningholmin linna-alue – linna, teatteri, Kiinalainen paviljonki ja linnan puisto – on parhaiten säilynyt esimerkki Ruotsissa 1700-luvulla rakennetusta kuninkaallisesta linnasta edustaen samalla koko Euroopan sen ajan arkkitehtuuria, jonka esikuvana ja innoittajana oli Versailles.